Vuoden rauhanturvaaja Katariina Lausto tietää rauhanturvaamisen realiteetit - "kyllähän se pysäytti"

Vuoden rauhanturvaaja Katariina Lausto ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela kertoivat FabulaMedialle vastuullisuudesta kriisinhallintatyössä.


”On hyvin avuton olo, kun pitää kertoa paikalliselle avunpyytäjälle, että valitettavasti en voi auttaa.”


Vuoden rauhanturvaajana palkittu Katariina Lausto tiedostaa hyvin rauhanturvaamisen realiteetit. Vaikka halu auttaa olisi kova, aina eivät resurssit riitä.


”Missiolle lähdettäessä on hyväksyttävä se, että kaikkia ei vaan voi auttaa, vaikka kuinka haluaisi”.


Katariina Lausto on yksi lenkki pitkässä, lähes seitsemänkymmentävuotisessa suomalaisen rauhanturvaamisen historiassa.


Katariina Lauston kukkaistutusten edessä.
Katariina Lausto valittiin vuoden rauhanturvaajaksi 2021. Kuva: Jani Gerkman.

Suomi on osallistunut vuodesta 1956 lähtien yli kolmeenkymmeneen rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioon.


Tällä hetkellä suomalaisia palvelee Libanonissa, Kosovossa, Irakissa, Malissa, Somaliassa, Israelin miehittämällä Golanilla sekä Roomasta käsin hallinnoitavassa operaatio Irinissä, joka edistää YK:n aseidenvientikiellon täytäntöönpanoa Libyassa.


Aina kansainväliset kriisinhallintaoperaatiot eivät onnistu tavoitteiden mukaisesti.

Tämän jutun kirjoitushetkellä uutisoidaan yhdysvaltalaisten vetäneen juuri viimeiset joukkonsa pois Afganistanista. Suomalaiset sotilaat poistuivat jo aikaisemmin tänä vuonna. Maa on luisunut kaaokseen.


Afganistanin nopea siirtyminen takaisin Taleban-järjestön hallintaan järkytti myös Katariina Laustoa, vaikka hän ei itse Afganistanissa palvellut.


”Kyllähän se pysäytti, järkytti ja hämmästytti, miten nopeasti kahdenkymmenen vuoden työ mureni silmissä.”


Panssariajoneuvoja kivisellä ylängöllä.
Afganistanin operaatio päättyi tänä vuonna. Kuva: Puolustusvoimat.

Afganistanin tilanne on mietityttänyt myös Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajaa Mauri Koskelaa.


”Ensimmäisenä mieleeni tuli, että se tapahtui nopeammin, kuin olin odottanut. En kuitenkaan ollut yllättynyt, sillä Talebanin toiminta maassa oli ollut näkyvää koko kahdenkymmenen vuoden ajan ja tiesin heillä olevan ns. nukkuvia soluja vain odottamassa aktivoitumista”, Koskela pohtii.


”Valtaus oli myös ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että Afganistan on maakuntien ja heimojen maa. Siksi yhtenäiset hallitukset joukot eivät olleet ehkä paras ratkaisu turvallisuuden takaamiseksi”.


Suomi tekee parhaansa rauhan turvaamiseksi, mutta kansainvälisen politiikan voimaan ei pienen maan resursseilla aina voi vaikuttaa.


Sen sijaan omien joukkojen hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia voidaan edistää ja sitä kautta vahvistaa vaikutusmahdollisuuksia myös operaatioissa.


Liitto tukee ja palvelee henkilöstöä ja läheisiä


Katariina Lauston mainitsema tilanne avunannon mahdottomuudesta on vain yksi esimerkki henkisesti vaikeista tilanteista, joita rauhanturvaajat kokevat operaatioiden aikana. Erilaiset tukimuodot ovatkin kriisinhallintatyössä elintärkeitä.


Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela kertoo, että liitto järjestää rauhanturvaajille ja kriisinhallintaveteraaneille monenlaista tukea ja apua. Koskelan mukaan rauhanturvaajien hyvinvoinnista huolehtiminen alkaa jo henkilöstön valintavaiheessa.


”[Silloin] varmistetaan kriisinhallintahenkilöstön fyysisen ja henkisen toimintakyvyn riittävyys tehtävien hoitamiseen”, Koskela sanoo. ”Se jatkuu erinomaisena koulutuksena, parhaan saatavissa olevan varustuksen osoittamisena yksilön ja joukon käyttöön, palvelusturvallisuudesta huolehtimisena koko palvelusajan sekä kotiutumiseen ja sen jälkeiseen aikaan liittyvinä tukitoimina,” hän jatkaa.


Rauhanturvaajia siniset kypärät päässään.
Rauhanturvaajaliitto tukee kriisinhallintatyöhön osallistuneita monin tavoin. Kuva: Puolustusvoimat

Lisäksi Koskelan mukaan operaatioiden aikana joukoille tarjotaan mahdollisuus yhteydenpitoon läheisiin sekä käynnit koti-Suomessa.


Liiton antama tuki on auttanut myös Katariina Laustoa. Hän korostaa, että ennen operaatioon lähtöä rauhanturvaajan täytyy varmistua yhtäältä siitä, että kotiasiat ovat kunnossa ja toisaalta ottaa mahdollisimman hyvin selvää operaatiosta. Tässä liitto on ollut suureksi avuksi.


”Internet on täynnä tietoa, niin kannattaa selvittää taustoja ja esimerkiksi kääntyä Rauhanturvaajaliiton puoleen, mikäli joku asia askarruttaa ja jos jostain haluaa lisää tietoa,” Lausto toteaa.


Vaikka olosuhteet kentällä ovat usein kovat ja vaara alati läsnä, on Katariina Lausto myös saanut paljon rauhanturvaajauraltaan.


”Vuodet maailmalla ovat avanneet silmiä ja opettaneet minua arvostamaan Suomea ja kotimaata enemmän. Täytyy olla kiitollinen siitä, miten hyvin meillä asiat täällä ovat,” hän pohtii.


”Maailmalla myös oppii itsestään paljon. Oppii tuntemaan tiettyjä toimintamalleja, miten toimii esimerkiksi väsyneenä tai paineen alla. Oppii tunnistamaan omia heikkouksia ja vahvuuksia. On klisee sanoa näin, mutta kyllä missiot kasvattavat henkisesti,” Lausto jatkaa.


Vastuullisuus on jokapäiväisiä valintoja kriisinhallinnassakin


Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksen mukaan osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on tärkeä osa kansainvälistä vastuunkantoa.


Myös Katariina Lausto ja Mauri Koskela korostavat vastuullisuuden merkitystä osana kriisinhallintatyötä, mutta muutenkin osana elämää ja yhteiskuntaa.


”Vastuullisuus on minulle jokapäiväisiä valintoja,” Katariina Lausto pohtii. ”[Se] on ammattitaitoa ja pelisilmää tehdä oikeita ratkaisuja vaikeissakin tilanteissa. Vastuullisuus on vastuunkantamista omista päätöksistä ja teoista. Vastuullisuus on työkavereista ja läheisistä huolehtimista”, hän jatkaa.


Vastuullinen käytös ulottuu myös kriisinhallintatehtävien ulkopuolelle.


”Vastuullisuus näkyy myös päivittäisissä vapaa-ajan valinnoissa. Ihan kärjistettynä esimerkkinä jätteiden määrän vähentäminen, mikäli se on mahdollista. Esimerkiksi Lähi-Idässä ei ole samanlaisia kierrätys- ja jätteenkäsittelyjärjestelmiä kuin Suomessa, niin jokainen voi ainakin itse tehdä kestävämpiä ja vastuullisempia valintoja. Eihän yksittäisen ihmisen muovinmäärän vähentäminen mitään maata jäteongelmalta pelasta, mutta parhaimmillaan se voi toimia esimerkkinä myös muille,” Lausto sanoo.


Mauri Koskela tiivistää vastuullisuuden henkilökohtaisella tasolla sanoihin oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. ”Meidän tulee kantaa vastuu oman toimintamme seurauksista ja olla myös vastuullisia kanssaihmisillemme sekä jälkeemme tuleville. Se liittyy tehtävien ja asioiden hoitoon, kanssakäymiseen ihmisten kanssa, luonnon hyväksikäyttöön ja sen suojeluun sekä toimintaamme ihmiskunnan hyväksi,” Koskela kertoo.


Kriisinhallintatyössä vastuullisuus näkyy Koskelan mielestä toimenpiteiden sovittamisena toimintaympäristöön ja olosuhteisiin.


”Se on myös entistä enemmän vastuullisuutta toiminnastamme aiheutuvien negatiivisten vaikutusten minimoinnista. Maanläheisenä esimerkkinä tukikohtien ympäristönsuojeluun liittyvät toimenpiteet ja isommassa mittakaavassa vastuullisuus kanssamme työskentelevien ihmisten hyvinvoinnista sekä turvallisuudesta.”


Rauhantyötä voi edistää myös kotona


Maailman kriisit näkyvät yhä enemmän myös meillä Suomessa. Kriisipesäkkeistä pakolaisina lähteviä ihmisiä hakeutuu jatkuvasti turvallisen elämän toivossa eri puolille maailmaa.


Tuoreessa muistissa on Syyrian sota, jonka seurauksena miljoonat ihmiset hakivat turvaa Euroopasta vuonna 2015. Myös ilmastonmuutoksen on ennakoitu kiihdyttävän kansainvälisiä muuttoliikkeitä.


Valkoinen YK:n tunnuksilla oleva panssariajoneuvo.
Kriisinhallintatyötä Libanonissa. Kuva: Puolustusvoimat

Katariina Lausto ja Mauri Koskela korostavatkin, että rauhaa voi erilaisilla toimenpiteillä edistää myös koti-Suomessa.


”Näkisin, että olemalla avoin ja suvaitsevainen erilaisuutta kohtaan, voisimme edistää paljonkin asioita”, Lausto pohtii.


”Mitä paremmin tiedämme ympäröivistä asioista, sitä helpompi meidän on niitä ymmärtää. Mielestäni tässä korostuu koulutuksen merkitys. En tarkoita sitä, että kaikesta tulisi olla samaa mieltä, mutta kyky keskustella rakentavasti voisi tuottaa hedelmää”.


Mauri Koskela on samoilla linjoilla. ”Meidän kaikkien tulee välttää vihapuhetta ja vastakkainasettelua sekä pyrkiä kitkemään kaikenlainen ääriajattelu yhteiskunnasta. Omilla pienillä toimillamme ja esimerkillämme voimme tukea toisiamme sekä erityisen avun tarpeessa olevia ja luoda siten hyvää mieltä ja hyvinvointia kanssaihmisillemme”.


Teksti: Antti Halonen

Kirjoittaja on FabulaMedian vastaava tuottaja