• FabulaMedia

Työkokemukseni oli kuin hyvä seikkailu


Nainen työskentelee kannettavan tietokoneen kanssa puistokahvilassa aurinkoisessa säässä.
Noora Hellman työskenteli alkuvuoden 2021 Fabulan vastaavana tuottajana. Kuva: Jani Gerkman / Fabula Productions Oy

Mitä allekirjoittaneelle jää käteen puolen vuoden sijaisuudesta Fabulan vastaavana tuottajana? Paljon. Erityisesti podcast- ja videotuotannoissa työskentely on tuonut osaamista, josta uskon olevan hyötyä myöhemminkin.


Istun etätyöpöytäni ääressä ja käsikirjoitan kysymyksiä Fabulan videoprojektia varten. Koetan miettiä, miten kysymykset pitäisi muotoilla. Kysymykset eivät kuulu videoilla, joten haastateltavat pitää saada kertomaan asiat omin sanoin ja ymmärrettävästi. Pelkät joo- tai ei-vastaukset eivät toimi.


Aluksi työ tuntuu haastavalta, mutta sitten opin toimivan tavan tehdä kysymyksiä. Esimieheni hyvät neuvot auttavat. Kokeneena videokuvaajana hän tietää, millaisia kysymyksiä kannattaa käyttää.


Sinänsä haastattelukysymysten teko ei ole minulle uutta. Olen työskennellyt koko urani tekstisisältöjen parissa ja haastatellut ihmisiä. Fabulassakin olen käyttänyt runsaasti työaikaa erilaisiin artikkelituotantoihin.


Suurin ero on siinä, että tekstejä varten tehdyt haastattelukysymykset saavat olla epätäydellisempiä. Rakennan varsinaisen tekstin vasta kirjoitusvaiheessa, joten haastatellessani en tee vielä valmiita muotoiluja. Tärkeintä on, että osaan kuunnella ja kirjata ylös sen, mitä haastateltava sanoo.


Tietenkin myös kuvattu videomateriaali on ensiksi vain raakamateriaalia. Video valmistuu julkaisukuntoon vasta editorin pöydällä. Hän tekee valinnat, mitä osia kuvatusta materiaalista käytetään ja missä järjestyksessä. Kuvattavan lauseita ei kuitenkaan voi muutella jälkikäteen, joten kysymykset täytyy saada toimimaan.


Kaikelle sisällöntuotannolle on yhteistä se, että näkökulman pitää olla etukäteen mietitty. Mitä tekstillä tai videolla halutaan sanoa ja kenelle sisältö suunnataan? Fabulan toimintaideologiaan ei sovi, että lähdetään tekemään jotakin pelkän tekemisen vuoksi. Valmiin tuotoksen pitää olla mielenkiintoinen ja palvella asiakkaan tavoitteita aidosti.


Oman puheäänen käyttö podcasteissa tuntui henkilökohtaiselta


Kirjoittaessani olen selkeästi mukavuusalueellani. Nautin kuitenkin, kun saan välillä opetella täysin uutta. Fabulassa on ollut äärimmäisen mielenkiintoista laajentaa kokemuskenttää uudempiin viestintämuotoihin. Videoiden lisäksi olen tehnyt muun muassa podcasteja.


Kun sain ensimmäisen podcast-jakson käsikirjoitettavakseni, minua jännitti. Osaisinko tehdä podcastille kiinnostavan rungon? En onneksi ollut tässäkään yksin. Fabulan työryhmä antoi vinkkejä ja eväitä käytännön työhön. Teemat ja haastateltavat olimme määritelleet yhdessä asiakkaan kanssa.


Paras neuvo oli, että minun pitää luottaa omaan osaamiseeni.


”Olet tehnyt sisältöjä ennenkin. Tämä on samaa työtä mutta vain eri muodossa”, esimieheni rohkaisi.


Tämä osoittautui omaksi hämmästyksekseni todeksi. Käsikirjoittaessani juontolauseita tunsin tekeväni samaa tuttua työtä kuin ennenkin.


Jännittävintä podcasteissa oli juontaminen. Käsikirjoituksesta huolimatta lopputulos ei saisi kuulostaa paperista luetulta. Oman puheäänen antaminen käyttöön tuntui myös henkilökohtaisemmalta kuin tekstin kirjoittaminen.


”Juttelette vain mahdollisimman rennosti”, esimieheni ohjeisti.


En tiedä, kuinka rento olin ensimmäisessä äänityksessä. Mutta koska en omastakaan mielestäni kuulostanut tallenteella täydelliseltä puupäältä, heittäydyin juontamaan toisen jakson. Seitsemännen jakson käsikirjoitin ja äänitin jo hyvällä rutiinilla.


Opin luottamaan omaan ja työtovereideni tekemiseen. Editorimme pystyi parantamaan äänenlaatua editointipöydällä ja leikkaamaan ylimääräisiä sanoja pois. Video- ja podcast-tuotantoihin oli helppo lähteä Fabulassa mukaan, koska teknisestä puolesta huolehtivat kokonaan muut henkilöt.


Ymmärsin myös, että pieniin puhevirheisiin ei pidä takertua − emmehän puhu normaalielämässäkään täydellisiä virkkeitä. Podcast-jaksoissa saa olla rosoisuutta. Suola on juuri siinä, että podcastissa on rautaisen sisällön lisäksi inhimillisyyttä ja läsnäoloa.


Hymyilevä nainen istuu puistossa aurinkoisessa säässä.
On ollut mahtava fiilis, kun on saanut laajentaa osaamistaan uudempiin viestintämuotoihin. Kuva: Jani Gerkman

Tuottajan tehtävässä tarvitaan järjestelmällisyyttä ja ripaus asiakashenkisyyttä


Vastaavana tuottajana sain tehdä oikeastaan kolmenlaisia töitä. Ensinnäkin minulla oli ennestään tuttuja töitä, kuten edellä mainitsemani artikkelituotannot omiin kanaviimme ja asiakkaillemme. Toisaalta tein alusta asti uutena opeteltavia töitä. Tällaisia olivat video- ja podcast-tuotannot.


Kolmanneksi oli töitä, jotka olivat periaatteessa uusia mutta joissa pystyin keskeisellä tavalla hyödyntämään aiempaa osaamistani. Näitä olivat esimerkiksi tuotantojen aikataulutukset. En ollut työskennellyt ennen tuotantoyhtiössä, mutta olin oppinut aikatauluttamista ja koordinointia kootessani toimituspäällikkönä paperilehtiä. Vastaavana tuottajana hyödyin lehdentekokokemuksistani.


Toimittajataustaisen ihmisen kannattaa mielestäni kokeilla tuottajan tehtäviä, jos pystyy työskentelemään järjestelmällisesti. Tuottajalta vaaditaan kykyä pitää monia lankoja yhtä aikaa käsissään. Myös ripaus asiakashenkisyyttä on hyväksi.


Ajoittaista kiirettä tai kiireentuntua ei saa pelätä, mutta siihen useimmat sisällöntuottajat ovat varmasti tottuneet jo ennestään.


Sijaistamani henkilö palaa töihin loppukesästä, joten minä jatkan pian kohti uusia haasteita. Lähden kuitenkin hymy huulilla, sillä mennyt seikkailu Fabulan kanssa on ollut miellyttävä ja kokeilemisen arvoinen. Olen oppinut paljon uutta, ja Fabulan huikean jengin kanssa on ollut hieno tehdä töitä.


Teksti: Noora Hellman

Kirjoittaja on työskennellyt alkuvuoden vastaavana tuottajana Fabulassa.

Kuva: Jani Gerkman