• FabulaMedia

Taitavissa käsissä muovijäte muovautuu uudeksi esineeksi

Updated: Jul 6


Mona Taponen pitää kukkivassa puutarhassa muoviesineitä käsissään.
Mona Taponen toivoo, että muovijätettä voitaisiin nykyistä paremmin hyödyntää uusien esineiden materiaalina. Kuva: Mona Taponen.

Mona Taponen aikoo jalostaa muovijätteestä käyttö- ja taide-esineitä. Tavoitteena on vähentää muovin tuottamaa ympäristökuormaa.


Taiteiden maisteri Mona Taponen havahtui maailman muovijäteongelmaan joitakin vuosia sitten häämatkallaan Kambodžassa.


“Näin ensimmäistä kertaa, kuinka rannalla oli useiden metrien roskalautta. Tosi iso osa oli muoviroskaa.”


Suomessa rannoilla on siistimpää, mutta myös meidän pitää Taposen mielestä muuttaa asenteitamme. Uutta muovia tuotetaan ja ostetaan liikaa – koska se on niin halpaa ja monikäyttöistä.


Tutkimustulokset ovat samansuuntaiset. Helsingin Sanomat raportoi maailmalla tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa tuotetaan maailman 17:nneksi eniten muovijätettä asukasta kohti (HS 18.5.2021).


Häämatkansa jälkeen Taponen alkoi etsiä keinoja muovijätteen kierrättämiseen. Kiinnostavimpana hän piti Precious Plastic -sivustoa, jossa on kerrottu muovin kierrättämisen tekniikasta. Sivustolla on myös julkaistu kuvia kierrätysmuovista tehdyistä esineistä, kuten esimerkiksi tuoleista, kynttilänjaloista ja korvakoruista.


Taponen osti muovisilppurin. Kun silputtu muovi sulatetaan, siitä voi muotoilla uusia käyttö- tai taide-esineitä.


”Kierrätysmuovista pystyy tekemään lähes samoja tuotteita kuin neitseellisestä muovista. Toki käytössä olevat laitteet ja tilat tuovat omat rajoituksensa. Ja jos haluaa valmistaa ja myydä tuotteita, jotka ovat kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa, siihen pitää olla lupa viranomaisilta. Kriteerit ovat tiukat, eikä

muovissa saa olla epäpuhtauksia.”

Vaaleaa muovirouhetta kämmenellä.
Muovijätteen voi muuntaa uuden esineen raakamateriaaliksi. Ensiksi muovi silputaan koneella. Kuva: Mona Taponen

Muovijätteen hyödyntäminen sisustussuunnittelussa kiehtoo


Mona Taponen tietää, että Suomessa on meneillään erilaisia muovin hyödyntämiseen liittyviä selvityshankkeita. Hän pitää sitä tärkeänä. Keltaiset muovijätteen keräyslaatikot ovat olennainen osa muovinkierrätystä, mutta ne eivät yksistään riitä ratkaisuksi.


MOT-dokumentissa kävi juuri ilmi, että kaksi kolmasosaa kerätystä muovijätteestä päätyy polttoon, koska teollisuudessa ei ole tarpeeksi kysyntää. Muovi pitää saada käyttöön eikä polttoon.”


Taposta kiehtoo muovijätteen hyödyntäminen arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa. Erityisesti erilaiset pinnat ja laatat kiinnostavat. Hän aikookin seuraavaksi suunnitella muovilaattoja. Aiemmin Taponen on valmistanut kokeeksi lampunvarjostimen.


Yhtenä Taposen ideana on rakentaa kierrätysmuovista kivijäljitelmä, jonka päällä voi istua.


”Haluaisin tehdä ison, kiiltävän ja monivärisen kiven jäljitelmän, jonka pinta muistuttaisi hieman marmoria. Tai avaruusmarmoria! Se voisi sopia vaikkapa istuimeksi johonkin kiinnostavaan tilaan.”


Taposen mielestä mielenkiintoista on myös se, että muovipajan laitteilla pystyy tekemään 3D-lankaa. 3D-tulostimella on mahdollista tulostaa isompia ja pienempiä esineitä − huonekaluista lähtien.


Tavoitteena on luoda ruohonjuuritason kierrätystoimintaa


Taposen edustamalla työryhmällä on nyt mahdollisuus lähteä kehittämään tapoja jalostaa muovijätettä taide- ja käyttöesineiksi. Suomen kulttuurirahasto myönsi tähän tarkoitukseen toukokuussa 2021 apurahan.


Hankkeeseen liittyvät työpajat aiotaan toteuttaa Precious Plastic -konseptin mukaan. Kohderyhmänä ovat nuoret.


”Työpajassa opetellaan kierrätystoimintaa, muotoilua ja yritystaitoja sekä hyödynnetään taiteen keinoja. Koska pohjalla on valmis konsepti, meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen ja pääsemme nopeasti alkuun. ”


Taponen uskoo, että suunnittelijoiden, muotoilijoiden, taiteilijoiden ja nuorten yhteistyöllä kierrätysmuoville keksitään uusia kiinnostavia käyttötarkoituksia.


Hänen toiveissaan on, että jonakin päivänä Suomessa on työpajoja, joihin kuka tahansa voi mennä työskentelemään tai tilaamaan tarvitsemansa esineet.


Kambodžan muovijäteongelmaa Taposen ei ole mahdollista lähteä itse ratkomaan. Mutta kenties joku työpajaan osallistuva voi lennättää tietotaitoa tuohon kaukaiseen maahan.


”Olisi mielenkiintoista nähdä, miten ympäristö alkaisi siellä puhdistua ja ihmisten elämänlaatu parantua. Muovinkierrätyspaja on helppo pystyttää minne päin maailmaa tahansa suhteellisen pienellä investoinnilla.”


Muovin kierrättäjiltä ei materiaali lopu, koska muoviesineitä tuotetaan ja ostetaan yksinkertaisesti liikaa. Mona Taponen toivoo, että jatkojalostuksella ympäristöhaittoja voidaan pienentää. Kuva: Mona Taponen

Muovinkierrätyksessä täytyy huomioida turvallisuus


Ensimmäisen kerran Taponen testasi muovien käyttäytymistä jo lapsena. Ei kylläkään täysin turvallisella tavalla.


”Sain mattokutomosta muovirullia ja sulatin niitä nuotiolla läjiksi. Ne olivat varmasti todella myrkyllisiä. Mutta oli hauskaa, kun muovien värit menivät sekaisin.”


Nykyisin Taponen on turvallisuudesta tarkka. Tilan täytyy soveltua muovin käsittelemiseen, ja tuuletuksesta pitää huolehtia. Ja tietysti työstettäväksi päätyy vain myrkyttömiä muovilaatuja. Kaikki muovit eivät kierrätykseen sovi.


Ideaalitapauksessa samaa muovimateriaalia käytetään uudestaan ja uudestaan.


”Valmiisiin esineisiin on tosi tärkeää merkitä, mitä muovilaatua ne ovat. Siten esineet pystyy kierrättämään uudestaan.”


Kuka?

Mona Taponen on Helsingissä asuva taiteen maisteri ja yrittäjä. Taponen on valmistunut Aalto yliopiston Media Labista uusmediasuunnittelun koulutusohjelmasta. Sivuaineena hän opiskeli start up -yrittäjyyttä.


Teksti: Noora Hellman

Kirjoittaja on FabulaMedian vastaava tuottaja.

Kuvat: Mona Taponen