Sitra ja Ami-säätiö tukevat uusia jatkuvan oppimisen muotoja - "On haettu hyvää positiivista henkeä"

Osaajapula sekä osaamisen ja työtehtävien kohtaamisen vaikeudet ovat Suomessa kasvava ongelma. Sitran projektijohtaja Helena Mustikainen ja Ami-säätiön toimitusjohtaja Jussi Nissilä kertovat, miten tulevaisuuden osaamistarpeita voidaan tukea.


Jussi Nissilä pohtii, mistä suomalaiset yritykset saavat jatkossa riittävän osaavia työntekijöitä. Yhteiskunnan pitäisi uudistua ja kehittyä, mutta ilmassa on tummia pilviä.


”Suomessa väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee dramaattisesti”, hän toteaa.


Nissilä on aloittanut hiljattain toimitusjohtajana Ami-säätiössä. Hänen tehtävänsä on johtaa ja uudistaa organisaatiota, jotta se pystyisi panostamaan työelämän osaamistarpeiden luotaamiseen sekä näihin tarpeisiin vastaavien jatkuvan oppimisen palveluiden ideointiin ja kokeiluihin.


Tehtävää on paljon, mutta Nissilä ei ole ajatuksineen yksin.


Esimerkiksi Teknologiateollisuus on varoittanut omassa selvityksessään, että digitalisaatioon perustuva kestävä talouskasvu jää Suomessa toteutumatta, jos alalle ei saada lähivuosina 130 000 uutta osaajaa.


Suomessa on kasvava huoli siitä, että koulutuksen mallimaa ei pysty tuottamaan riittävää määrää riittävän korkean tason osaajia.


Suomalaisessa koulutuskeskustelussa sana osaaminen onkin alkanut yleistyä viime vuosien aikana.


Siinä missä ennen puhuttiin pääasiallisesti koulutuksesta ja ehkä sivistyksestä, viitataan osaamisella suoremmin työelämässä tarvittaviin taitoihin ja tietoihin.


Kaikkia käsitteitä yhdistää oppiminen ja erityisesti jatkuva oppiminen. Ihminen ei ole koskaan täysin oppinut tai täydellinen osaaja millään alalla. Aina on parantamisen varaa.


Iso kysymys on, miten yhteiskunta voi tukea jatkuvaa oppimista siten, että siitä koituu mahdollisimman suuri hyöty sekä yksilölle että yhteisölle.


Osaaminen ja työelämä tukevat toisiaan


Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on eduskunnan alainen rahasto, joka ennakoi tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja kehittää uusia ratkaisuja yhdessä eri sektoreiden kanssa.


Myös Sitrassa on tunnistettu tulevaisuuden osaamistarpeiden merkittävyys. Vuonna 2018 se käynnisti Osaamisen aika -nimisen projektin, jossa tuotiin yhteen 30 keskeistä organisaatiota yhteiskunnan eri sektoreilta. Osallistujien kesken saavutettiin näkymä elinikäisen oppimisen tahtotilasta ja muutostarpeista.


Näkymä muutostarpeista muodosti teoreettisen pohjan käytännön toimenpiteiden käynnistämiselle.


Kolmipyöräinen pyörä leikkipuistossa.
Kuva: Petri Rajamäki

Koordinaatioryhmän tuottaman selvityksen mukaan muutostarpeisiin vaikuttavat voimakkaasti yhteiskunnan nopea muutosvauhti, osaamisen roolin korostuminen talouskasvun ja hyvinvoinnin rahoittajana sekä yhteiskunnan monimuotoisuuden lisääntyminen.


Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitrasta korostaa, että Osaamisen aika -projektin tavoitteena olikin ensisijaisesti tukea jatkuvan oppimisen kentällä olevia toimijoita yhteiskunnallisen muutoksen käynnistämiseksi.


”Lähdettiin siitä, että ei tämä ole Sitran asia, vaan [jatkuvan oppimisen] toimijat täytyy saada mukaan”, Mustikainen sanoo. Tämä tarkoittaa paitsi koulutusalan toimijoita, niin myös yrityksiä ja julkishallintoa.


Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä projektin seurauksena eri puolilla Suomea tuotetaan jatkuvan oppimisen ekosysteemejä, joissa alueelliset yritykset, oppilaitokset ja julkishallinto yhdessä hakevat uusia ratkaisuja työelämässä tapahtuvaan osaamisen uudistamiseen.


Tavoitteena on, että yritysten toimintaedellytykset paranevat merkittävästi uuden jatkuvan oppimisen mallin ansiosta. ”Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä uudistaa osaamista”, Mustikainen kiteyttää jatkuvan oppimisen 30 organisaation tahtotilassakin olleen periaatteen.


Nopea muutos pakottaa uuden oppimiseen


Jussi Nissilä jakaa Mustikaisen näkemyksen osaamisen ja työelämän yhteydestä.


”Aikamme suurin työelämään liittyvä ilmiö on teknologian ja sitä myötä toimialojen, osaamistarpeiden ja myös ammattien nopea muutos”, Nissilä sanoo.


Teknologian ja yhteiskunnan nopea kehittyminen on johtanut siihen, että aikoinaan hankittu osaaminen ehtii usein vanhentua työuran aikana. Alalla kuin alalla on tärkeää huolehtia uuden osaamisen kartoittamisesta.


Osaamisen tarve myös muuttuu nopeasti. Esimerkiksi ohjelmistokehittämisessä ei vanha klisee yksin kammiossaan työskentelevästä koodaajasta enää päde.


Teknologiateollisuuden mukaan teknologia-alan tärkeät osaamistarpeet liittyvät digitalisaatioon, vähähiilisyyteen, kiertotalouteen, asiakaslähtöisyyteen ja johtamiseen. Nousussa on erityisesti kestävään arvonluontiin ja vastuullisuuteen liittyvä osaaminen.


Uusia taitoja tarvitaan kipeästi. Tätä Jussi Nissiläkin korostaa.


”Joudumme kaikki oppimaan jatkuvasti uutta, eikä sitä voi tehdä ainoastaan koulunpenkillä, vaan myös työn ohessa”, Nissilä toteaa.


Mitä asialle voisi tehdä? Nissilä painottaa pitkäjänteisyyttä ja ratkaisukeskeistä otetta haasteiden tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi.


”Tähän tarvitaan faktaa nykytilanteesta, ennakointitietoa sekä tutkimuksen kautta syntyvää ymmärrystä ongelmien luonteesta ja mahdollisista ratkaisuista”, Nissilä pohtii.


”Kohtaanto-ongelman ja muiden työmarkkinoiden haasteiden ratkaisu vaatii laajaa yhteistyötä mm. päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja koulutustoimijoiden välillä. Ytimessä on kysymys siitä, miten luomme edellytyksiä oikeanlaisten osaajien syntymiselle Suomessa”, hän toteaa.


Myös Teknologiateollisuuden mukaan osaajapulaa voidaan ratkaista muun muassa yritysten, oppilaitosten ja työvoimahallinnon yhteistyöllä, mutta myös jatkuvan oppimisen palveluilla.


Lisäksi työperäistä maahanmuuttoa pitäisi edistää joustavoittamalla lupaprosesseja ja parantamalla tulijoiden puolisoiden työllistymistä ja englanninkielisiä palveluita kaupungeissa.


Työpaikat ja tekijät saatettava yhteen


Osaamisen vastaamisen tulevaisuuden tarpeita lisäksi yhteiskunnan kokonaisedun kannalta on tärkeää, että työpaikat ja tekijät kohtaavat.


Näin ei aina ole. Erityisesti teknologia-aloilla, kuten ohjelmistokehittämisessä ja IT-palveluissa yritysten on ollut todella vaikeaa löytää osaavia työntekijöitä. Ei ole tavatonta, että haut kestävät kuukausia.


Ami-säätiön toimitusjohtaja Jussi Nissilä tunnistaa ongelman ja korostaa osaamisen sanoittamisen merkitystä.


”Osaamisesta ja osaamistarpeista viestiminen vaatii paljon ymmärrystä osaamisen ja toisaalta tarpeiden luonteesta sekä kyvykkyyttä asettautua viestinnän osapuolten asemaan”, Nissilä kertoo.


”Samaa osaamista tai ammattia voidaan kuvata hyvinkin eri tavalla vaikkapa eri toimialoilla, mikä hankaloittaa yhteisen tilannekuvan syntymistä ja luo kitkaa työmarkkinoiden toimivuudelle. Tähän ei ole helppoa ratkaisua, mutta onneksi tietotekniikka tuo meille uusia työkaluja osaamisen ja osaamistarpeiden yhdistämiseen”, Nissilä jatkaa.


Konkreettisia toimenpiteitä on jo luvassa.


Sitra on kertonut edistävänsä syksyn aikana edelleen yritysten, koulutustoimijoiden ja julkishallinnon yhteisiä jatkuvan oppimisen ekosysteemejä, jotka toimivat alueellisesti ja alueellisten tarpeiden mukaan.


Näiden tulevaisuusfoorumien tavoitteena on muodostaa alueellinen ekosysteemi, jossa oppilaitokset tukevat työelämässä tapahtuvaa osaamisen uudistamista.


Tärkeää on myös huomata, missä sävyssä osaamisesta puhutaan.


Helena Mustikainen muistuttaa, että osaamiseen liittyvä keskustelu on usein nähty turhan negatiivisessa valossa. ”Osaaminen liittyy usein kilpailutilanteeseen”, Mustikainen pohtii.


”Kilpaillaan työpaikoista ja on ehkä jopa ollut jotenkin negatiivinen asia huomata osa osaaminen. Sitran tänä syksynä yhdessä 350 toimijan kanssa järjestämien Osaaminen Näkyviin -viikkojen periaatteena on ollut kääntää osaamispuhe positiiviseksi eli kaikilla meillä on osaamista”, Mustikainen jatkaa.

”On haettu hyvää positiivista henkeä”.


Teksti: Antti Halonen

Kirjoittaja on FabulaMedian vastaava tuottaja