• FabulaMedia

Sähköalalla korostuvat turvallisuus ja energiatehokkuus

Updated: Jul 8


Fabulan kuvaajat istuvat kuvausauton edessä auringonpaisteessa.
Fabulan kuvaustiimi kiersi ympäri Suomea kuvaamassa sähkö- ja teleurakoitsijoita STUL:n jäsenesittelyvideoihin. Kuvassa Jukka Leikola ja Jani Gerkman (oikealla) Fabulasta. Kuva: Fabula Productions Oy

Tulevaisuudessa nähdään, voidaanko ilmastonmuutosta hidastaa teknologisilla ratkaisuilla. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:ssa ollaan tämän suhteen toiveikkaita. Fabulan STUL:lle kuvaamassa videosarjassa moni yrittäjä kertoi tekevänsä töitä aurinkoenergian parissa.


WLAN-yhteys ladattuun mobiililaitteeseen ja elokuva pyörimään suoratoistopalvelusta. Kotoinen elokuvailta on helppo toteuttaa. Sähköt ja nettiyhteydet tuntuvat itsestäänselvyyksiltä − paitsi jos myrskyt tai muut ylivoimaiset syyt katkovat niiden toimintaa.


Mutta mitä arjestamme tulisi ilman sähkö- ja tietoliikenneverkkoja?


”Jo korona-ajan sairastavuuslukemat olisivat erilaiset, jos emme olisi voineet mennä etätöihin. Yhteiskuntaa ei olisi ollut varaa sulkea samassa määrin”, pohtii palvelujohtaja Satu Valldén Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:sta. Hän muistuttaa, että voidaksemme käyttää verkkoja jonkun on pitänyt ensin asentaa

ne.


Sähkö- ja teleurakointiala on myös paljon moninaisempi kuin maallikko tulee ajatelleeksi. Fabula Productionsin kuvaustiimi näki tämän käytännössä, kun se kiersi keväällä kuvaamassa alan yrittäjiä eri puolilla Suomea STUL:n jäsenesittelyvideoihin. Nämä videot julkaistiin YouTubessa kesäkuun lopulla.


Fabulan tuottaja Jani Gerkman yllättyi, miten laidasta laitaan urakoitsijoilla oli työkohteita. Johtojen, pistorasioiden ja valaisimien asennuksia tarvittiin edelleen, mutta perussähköistyksien rinnalla tehtiin paljon muunkinlaisia töitä.


”Kävimme esimerkiksi paperinjalostustehtaassa, jossa oli erittäin järeä sähköpääkeskus. Toisaalla älykotiratkaisuja tekevä urakoitsija työskenteli kaiuttimien parissa. Oli hienoa huomata myös, miten monessa erilaisessa rakennusprojektissa sähköalan ammattilaiset olivat mukana”, Gerkman kertoo.


Kierroksella fabulalaiset kohtasivat 11 erilaista sähkö- ja teleurakoitsijaa. Heidän parissaan oli muun muassa valomainosten parissa työskentelevä yrittäjä, maatalousyrittäjille sähköratkaisuja asentava urakoitsija sekä ohjelmoinnin ja tietoliikenneyhteyksien parissa työskenteleviä. Osa teki töitä teollisuusyrityksille, osa julkisille toimijoille tai yksityisille kuluttajille.


Etualalla videokamera, jonka näytöllä näkyy kuvattava, kuvattava istuu pöydän ääressä taaempana.
Sähkö on myös Fabulan työssä keskeisessä roolissa. Kuva: Fabula Productions Oy

Teknologiasta toivotaan ratkaisuja maapallon ongelmiin


Tulevaisuudessa voimme nähdä, millaiseen rooliin sähköala nousee ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Tiettyjen teknologisten ratkaisujen toivotaan tuovan oikein asennettuina energiansäästöjä.


Jo nyt moni kuvatuista yrittäjistä kertoi asentavansa aurinkosähköjärjestelmiä ja ilmalämpöpumppuja. Videoilla joku mainitsi myös työskentelevänsä sähköautojen latausjärjestelmien parissa.


Valldén kertoo, että STUL välittää jäsenyrityksilleen tietoa hiilineutraaleja tavoitteita tukevista ratkaisuista. Liitto saa säännöllisesti tietoa Euroopan sähköalan kattojärjestöltä EuropeOn:ilta, jolla on asialistallaan koko EU:n ilmastotavoitteet.


Valldén tuli STUL:iin 15 vuotta sitten tekemään alun perin yhtä projektia. Hän kuitenkin jäi, kun huomasi liiton edistävän omia arvojaan vastaavaa työtä.


”Uskon aidosti, että teemme parempaa elämää jokaiselle suomalaiselle. Tekniikan alalla voi olla enemmän vaikutusta kuin mielenosoituksilla. Tarvitsemme toki asioiden esiin nostajia, mutta tarvitsemme myös ratkaisijoita. Kaikki STUL:n työ tähtää siihen, että jokaisella suomalaisella olisi turvallisesti käytettävissä olevat ja energiatehokkaat ratkaisut.”


Väärinasennettuna sähkö on vaarallista


Sähköalalla tärkeintä on turvallisuus. Jäsenistön tiedottaminen ja kouluttaminen onkin tarpeellista, kun asennuksiin liittyvät määräykset Suomessa muuttuvat. Ala on vahvasti säännelty, sillä väärinasennettuna sähkö on vaarallista sekä omaisuudelle että hengelle.


”Alaa ei ole säännelty sääntelyn vuoksi vaan työturvallisuuden ja yleisen käyttäjien turvallisuuden vuoksi”, painottaa STUL:n työmarkkina- ja lakiasioiden johtaja Esa Larsén.


STUL:n intresseissä on edistää myös vastuullista, lain mukaista liiketoimintaa. Liitto tekee muiden rakennusalan järjestöjen kanssa harmaan talouden vastaista työtä.


Esimerkiksi työsuhteita koskevan lainsäädännön noudattaminen palvelee kaikkia suomalaisia.


”Töiden siirtyminen kontrolloimattomalle alueelle ei ole hyvä yhteiskunnalle tai yrityksille. Alalle syntyy helposti markkinahäiriö. Jos liiketoiminnan normeja ei noudateta, kuinka varmoja voimme olla siitäkään, että lopputuote on sähköturvallisuusnormien mukainen?” Larsén kysyy.


STUL:n työn vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa laajalle. Liittoon kuuluu noin 1500 varsinaista jäsenyritystä ja liiton jäsenjärjestöt huomioiden noin 2800 yritystä. Osassa niissä työskentelee vain yrittäjä itse, mutta suurimmillaan yrityksissä voi olla satoja asentajia.


Etualalla on videokuvaaja ja kuvausvälineitä, taustalla on sähköurakoitsijan takki naulakossa.
Tässä ovat menossa yhden STUL:n jäsenyrityksen kuvaukset. Jukka Leikola Fabulasta on työssään kameran takana. Kuva: Fabula Productions Oy

Videot monipuolistavat liiton viestintää


Kuvauksia tehtiin Pirkanmaalla, Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa.


”Haastattelut sijoiteltiin ympäri Suomea, jotta saamme erilaisia tarinoita esiin. Haluamme esitellä videoissa alaa monipuolisesti ja ihmisläheisesti. Nostamme esiin ihmiset, heidän ammattitaitonsa ja yrityksensä”, Valldén kertoo projektin taustoista.


Lopputulos on hänen mielestään onnistunut ja videot inhimillisiä ja luontevia. Myös tuottaja Gerkmanin mukaan kuvaukset sujuivat jouheasti ja hyvin, vaikka moni yrittäjä puhui videokameran edessä ensimmäistä kertaa.


Larsén pitää viestinnän monipuolistamista hyödyllisenä.


”Olen vakuuttunut siitä, että videoille, podcasteille ja animaatio-osille on käyttöä tiedonvälityksen kanavina. Jos esitystapa koetaan vanhanaikaiseksi, asia torjutaan ja asian relevanttius sivuutetaan”, Larsén sanoo.


Teksteille on hänen mukaansa toki edelleen tilausta − etenkin silloin, kun kyse on hyvin paljon yksityiskohtia sisältävistä sisällöistä. Niitä muuten laki- ja työmarkkina-asioiden puolella varmasti riittääkin.


Teksti: Noora Hellman

Kirjoittaja on FabulaMedian vastaava tuottaja

Kuvat: Fabula Productions Oy


Päivitys 8.7.2021: Lisätty tekstiin linkki STUL:n jäsenesittelysarjaan YouTubessa.