Roskapäivä Eino on Suomen katu-uskottavin roskienkerääjä - "ne ovat järkyttäviä lukemia"

Perheenisä Käpylästä tekee valistustyötä roskattoman luonnon puolesta. Katso Einon muotokuva artikkelin lopusta.


Tupakan tumppeja, käytettyjä kasvomaskeja, juomatölkkejä, kertakäyttöastioita, rikki menneitä sateenvarjoja…


Tätä kaikkea löytyi lyhyen kävelyretken aikana aivan tavallisen espoolaisen asuinalueen lähipuistosta. Harjaantunein ottein Eino, 35-vuotias hammasteknikko, nappaa roskat pussiin ja sujauttaa pussin lähimpään roskasäiliöön.


”Turhauttaa, että minkä takia tämäkin roska on täällä luonnossa, kun se voisi olla tuossa viereisessä roskiksessa”, Eino sanoo nostaessaan taas yhtä jätepalaa pois maapallon pinnalta.


Mies ja koira.
Eino ja roskakoira Sulo. Kuva: Jani Gerkman.

”Miksi joku ei ole jaksanut kantaa tätä taskussaan seuraavaan roskikseen”.


Einoa on sanottu Suomen katu-uskottavimmaksi roskienkerääjäksi. Instagramin Roskapäivä-tilillä roskienkeräämisestä valistavan Einon tyyli selvästi puree. Kuvien lisäksi Eino jakaa roskaretkiltä tekemiään videoita ja on mies julkaissut myös kolme roska-aiheista rap-biisiä.


”Kavereiden kanssa on lumilautailtu, skeittailtu ja räppäilty parikymmentä vuotta”, Eino muistelee rap-harrastuksensa alkua. ”Joitakin nauhoituksiakin on tullut aikaisemmin tehtyä, mutta nyt tämä luonnon roskaantuminen on niin tärkeä aihe, että halusin julkaista ensimmäisen biisini kaksi vuotta sitten”, Eino jatkaa.


”Viime viikolla tuli sitten enemmän humoristinen Roskatutkija-biisi. Roskatutkijan vaatteissa sekoilen metsissä ja etsin suurennuslasilla roskia”, Eino nauraa.


”Aina olen halunnut vaikuttaa Roskapäivässä sellaisella rennolla tyylillä ja helposti lähestyttävällä tavalla”.


Roskat hulevesikaivoista suoraan mereen


Humoristisesta lähestymistavasta huolimatta Einon käsittelemät aiheet ovat erittäin vakavia. Vastikään uutisoitiin ensimmäisistä Lapin erämaisista vesistöistä, kuten Näätämöjoen valuma-alueelta löytyneistä merkittävistä mikromuovipitoisuuksista.



Tutkijat ovat olleet löydöstä erittäin huolestuneita. Muoviroska ei maadu ikinä, ja ajan myötä siitä irtoaa mikromuovia, mikä voi päätyä ravintoketjuihin ja sitä kautta eläinten ja ihmisten elimistöihin. Erityisen haitallista mikromuovi on merten ekosysteemeille.


”Esimerkiksi jos heität tupakantumpin kadulle, ja sitten sataa vettä ja se menee sadevesikaivoon tai hulevesikaivoon, niin esimerkiksi Helsingissä ne menevät puhdistamattomana mereen”, Eino muistuttaa.


”Eli kaikki roskat, mitä joutuu kaivoihin, päätyy mereen. Ja voit kuvitella, miten paljon siellä on roskaa ja mikromuovia mitä menee täältä hulevesikaivojen ja sadevesikaivojen kautta”.


Kaikki roskaaminen ei ole tahallista ja mikromuovia syntyy jokapäiväisen arkielämän seurauksena.


”Esimerkiksi auton rengassarjasta lähtee noin kuusi kiloa mikromuovia niiden eliniän aikana luontoon”, Eino sanoo.


”Tosi iso osa siitä mikromuovista päätyy hulevesi- ja sadevesikaivojen mukana meriin. Ne on järkyttäviä lukemia”.


Keskuspuiston lohduton tila herätti toimimaan


Eino alkoi toden teolla kerätä roskia luonnosta järkyttyään Helsingin keskuspuiston roskapaljoudesta. Hän oli muuttanut perheensä kanssa Keskuspuiston läheisyyteen ja alkoi ulkoiluttaa koiraansa siellä.


”Ajattelin, että tälle asialle on tehtävä jotakin”, hän toteaa.


”Otin ensimmäiset kuvat roskista ja tein siitä Facebook-julkaisun. Se sai niin paljon positiivista palautetta, että ajattelin vähän kuin vitsillä tehdä Instagramiin aiheesta ihan oman tilin”, Eino jatkaa.


”Sitten alettiin tehdä Roskapäivää ja nyt on tehty 420 julkaisua kolmessa vuodessa”, itseoppinut roskatutkija kertoo.


Roskasäkkejä koulun pihalla, Eino vieressä.
Lyhyen roskaretken aikana kertyi iso määrä roskaa. Kuva: Jani Gerkman.

”Roskien kerääminen on helppo tapa auttaa luontoa ja se on samalla mukavaa ulkona oleskelemista. Siinä yhdistyy monta mukavaa ja positiivista asiaa”.


Miten roskaamista voisi ehkäistä?


Jätehuolto, jätteiden kierrätys ja kiertotalous kehittyvät jatkuvasti, mutta roskaamiseen estämiseen ratkaisu löytyy ihmisestä itsestään.


Julkista jätehuoltoa edustavan Suomen Kiertovoima ry:n viestinnän asiantuntija Kaisa Halme sanookin, että roskaamiseen ratkaisu on aina jätettä tuottavassa ihmisessä.


”Kun ihminen laittaa roskansa roskikseen, jätehuolto hoitaa homman niin, että jäte päätyy joko energian tuotantoon tai materiaalina uusiokäyttöön”, Halme kertoo.


Pieni pahvipurkki Einon kädessä.
Eino jakaa Roskapäivä-teemaisia purkkeja tupakantumppeja varten. Kuva: Jani Gerkman.

Lisääntyvä mikromuovin määrä huolettaa myös Halmetta. ”Meren mikromuovit ovat harvoin peräisin kotiroskiksesta, jos se on oikein toimitettu jatkokäsittelyyn”, Halme muistuttaa. ”Sen sijaan esimerkiksi kadulle heitetty tupakantumppi tai muovipussi saattaa hulevesien mukana päätyä mereen ja siellä jauhautua. Muovi ei mihinkään katoa, vaan jauhautuu aina vain pienemmäksi”.


”Luonnon roskaantumista voidaan siis estää laittamalla roskat roskikseen”, Halme päättää.


Tätä tavoitetta Einokin haluaa edistää. Vaikuttamisen hän haluaisi kohdentaa lapsiin ja nuoriin.


”Olisi mahtavaa käydä koulussa puhumassa ja saada vaikutettua nuoriin sitä kautta”, Eino haaveilee.



Ohjaus ja äänet: Petri Rajamäki

Kuvaus: Petri Rajamäki ja Jani Gerkman

Editointi: Jukka Leikola


Teksti: Antti Halonen

Kirjoittaja on FabulaMedian vastaava tuottaja