Metsästä tuli Carita Peltosen turvapaikka



Yrittäjä Carita Peltonen löysi metsäretkiltä rauhan ja omaksui hitaamman elämäntavan. Hän uskoo luonnon virkistäviin vaikutuksiin niin paljon, että päätti jopa tuotteistaa metsän.


Jälkikäteen Carita Peltonen on sitä mieltä, että hänen olisi pitänyt nähdä työuupumuksen signaalit itsessään aikaisemmin. Vauhti työelämässä oli yksinkertaisesti turhan kova.


Pitkän linjan yrittäjä havaitsi tilanteensa vakavuuden vasta, kun uupumus oli jo syvää. Elettiin vuotta 2018.


”Palaveriin ajaessani minulle saattoi tulla kesken matkan black out: en muistanut, minne olin menossa. Toisinaan en pystynyt tuottamaan sanoja, ja minulla oli fyysisiä oireita”, Peltonen muistelee.


Hän oli aina pyrkinyt olemaan esimerkillinen ja jaksavainen tiiminsä ja asiakkaidensa edessä − eihän yrittäjä voinut sairastua.


Kun Peltonen lopulta myönsi tilanteensa ja huono olo alkoi purkautua, hän ei pystynyt aluksi muuta kuin itkemään.


Oli kuitenkin yksi paikka, jossa mieli rauhoittui. Se oli lähimetsä, jossa Peltonen kävi lenkillä koiransa kanssa. Pian hän huomasi, että metsään kannattaa mennä samoilemaan oman hyvinvoinnin vuoksi.


”Metsästä tuli turvapaikkani. Siellä ei ollut muita ihmisiä. Oloni oli parempi, kun tulin pois metsästä.”


Näkikö kukaan puun halaamista?


Ennen uupumustaan Peltonen oli kova suorittaja. Metsälenkitkin hän kulki sykemittaria tuijotellen. Moni luonnon ihme jäi huomaamatta.


Kun kalenteri tyhjeni sairausloman ajaksi, oli aikaa pysähtyä ja opetella huolehtimaan itsestään.


Luonnostakin aukeni nyt uusia puolia.


”Kun pysähtyy, metsää pystyy aistimaan eri tavoin. Kuulee äänimaiseman, haistaa tuoksut ja osaa nauttia hetkestä.”


Peltonen saattoi asettua sammalille makaamaan, tuijotella puun latvoihin ja pilviin tai tuoksutella puukaarnaa nenänsä edessä. Ilman kiirettä minnekään.


Mielessä iti myös ajatus, että jonakin päivänä hän halaa puuta. Uskaltaisikohan hän?


”Ensimmäisellä kerralla kokemus puun halaamisesta oli nolo. Katsoin heti, näkikö kukaan. Mutta rohkaistuin tekemään saman uudestaan. Nykyään koen puun halaamisen sitä tärkeämpänä, mitä vaikeampi tilanteeni sillä hetkellä on.”


Peltonen ei ole virkistävien luontokokemustensa kanssa yksin. Tutkimusten mukaan lyhytkin oleskelu luonnossa vähentää stressiä ja laskee verenpainetta.



Tavoitteena on viedä pala metsää kaupunkiin


Toipumisensa jälkeen Peltonen kehitti uuden liikeidean. Hän uskoi hitaamman elämän ja luonnon hyviin vaikutuksiin niin paljon, että lanseerasi Metsä/Skogen-elämyskonseptin. Moniaistillisen myymälän tarkoitus on tuoda pala metsää keskelle kaupunkia.


Kun myymälä aukesi Helsingin Mannerheimintielle syksyllä 2019, moni lehti kiinnostui ja haastatteli Peltosta. Avajaisissa jonoa riitti Bulevardille asti.


”Missioni on viedä metsään liittyvää mindfullnesia isoihin kaupunkeihin”, Peltonen kiteyttää idean. Hän kertoo, että kiinnostusta on ollut jo kaukomaita myöten.


Kadunkulkija voi havahtua metsän ääniin heti liikkeen ulkopuolella. Äänet kuuluvat myymälän kaiuttimista ja kutsuvat sisään myymälään, jonne on tuotu metsän tuoksuja, makuja ja värejä. Sisustuksessa on käytetty sammalta ja muuta metsän vihreyttä.


Myymälän perälle Peltonen ideoi rauhoittumistilan. Screeniltä voi katsoa rentouttavaa kuvaa erilaisista metsämaisemista revontulineen ja karhuineen.


Tulovirtansa Metsä/Skogen pyrkii saamaan villiruuan, tuoksujen, luonnonkosmetiikan ja pehmeiden vaatteiden myynnistä.


Menestyksekkäiden avajaisten aikaan kukaan ei aavistanut, kuinka tiukat ajat koronapandemia toisi erikoisliikkeille aivan muutaman kuukauden päästä.


Koronasta johtuva kaupankäynnin hiljeneminen jouduttiin huomaamaan myös Metsä/Skogenissa. Hankalien aikojenkin keskellä Peltonen on kuitenkin uskonut ideaansa.


Luontoyhteys on hyvä löytää nuorena


Korona-aika on lisännyt luontoretkeilyn suosiota, kun ulkomaille ei ole ollut suotavaa matkustaa. Retkikohteita löytyy, sillä Suomen pinta-alasta on edelleen noin 75 prosenttia metsän peittämää.


Peltonen pitää hyvänä sitä, että luonnossa opitaan kulkemaan pienestä pitäen.


”Mitä nuorempana luontoyhteys löytyy, sitä paremmin sitä osataan arvostaa. Jos luonnosta irtaannutaan, sillä ei enää ole ihmisille merkitystä.”


Toisaalta hän muistuttaa, että metsässä liikkumiseen liittyy myös vastuu. Välillä voi törmätä ikäviin näkyihin, kun eväsroskat on jätetty luontoon. Peltonen korostaa, että jokaisen pitää itse huolehtia jäljet pois metsästä.


Metsiä pitää Peltosen mielestä suojella, mutta hän ei ajattele mustavalkoisesti, ettei metsäteollisuus voisi kaataa puita metsästä.


”Talousmetsän hyödyt ovat tärkeitä. Tietysti metsäyhtiöiden pitää huolehtia siitä, että metsää istutetaan kaatamisen jälkeen lisää ja että kiertotalous toimii. Metsäyhtiöt ovatkin nykyään mielestäni vastuullisia.”


Eniten Peltonen kantaa huolta ikimetsien suojelusta. Niissä jokainen hyönteislajikin on tärkeä.


Hänen itsensä on edelleen päästävä oikeaan metsään säännöllisesti.


”Minulla on se onni, että asun luonnonsuojelumetsän vieressä. Sillä on merkitystä, millainen metsä on. Talousmetsä ei antaisi minulle samanlaisia kiksejä kuin vanha ikimetsä.”


Teksti: Noora Hellman

Kirjoittaja työskenteli Fabulan vastaavana tuottajana tammikuulta heinäkuulle.

Kuvat: Jani Gerkman


Koronan vaikutukset yrityksille ovat olleet tuhoisia ja myös Metsä/Skogen joutui lopulta kokemaan ikävän kohtalon, kun yritys hakeutui konkurssiin kesällä 2021. Carita Peltoselle konkurssi ei kuitenkaan ole loppu, vaan jonkin uuden alku.