• FabulaMedia

Maria Björklund nauttii katutaiteen yllätyksellisyydestä


Maria Björklund seinämaalauksensa edessä.
Maria Björklund Sarjakuvakeskukseen tekemänsä seinämaalauksen edessä. Valokuva: Petri Bergman

Sarjakuvapiirtäjä ja animaationtekijä Maria Björklund on aina innoissaan, kun pääsee tekemään katutaidetta. Konttorityö vaihtuu maalaushaalareihin ja julkiseen työtilaan.


Parhaimmillaan muraali eli seinämaalaus voi olla kokonaisen kerrostalopäädyn kokoinen. Niin suurikokoista teosta Maria Björklund ei ole vielä päässyt tekemään, mutta hän on maalannut pienempiä seinämaalauksia niin sisätilagallerioihin kuin ulos kadullekin.


Oikeastaan Björklund on sarjakuvapiirtäjä, animaationtekijä ja kuvittaja, joka tunnetaan erityisesti Planeetta Z -sarjakuvastaan. Tilaisuuden tullen hän tekee mielellään myös urbaania taidetta.


Björklund on maalannut muun muassa Helsingin Käpylässä sähkökaapin kylkeen sekä betoniseinään Itä-Pasilassa – luvan kanssa tietenkin.


Katutaiteen tekeminen eroaa päivätyöstä.


”Animaatioiden ja sarjakuvien tekeminen on konttorielämää. Muraalien tai sähkökaappien maalaaminen on fyysisesti erilaista − siinä joutuu kyykkimään ja ryömimään”, Björklund kuvailee.


Katutaide on hänen mukaansa monesti yllätyksellistä, sillä sitä mennään harvoin erikseen katsomaan. Björklundista on taiteilijana hauskaa, että niin moni näkee teoksen. Toki asialla on kääntöpuolensakin.


”Työt ovat myös ihmisten armoilla. Jos niitä sutataan, sille ei voi mitään.”


Värikkäitä hahmoja alkulkutunnelissa.
Nämä hahmot Maria Björklund maalasi ohikulkijoiden iloksi Vantaalla vuonna 2019. Valokuva: Maria Björklund

Sarjakuvamaailman vaikutus näkyy katutaiteessa


Maria Björklund kertoo saaneensa katutaiteesta enemmän palautetta kuin muista töistään. Pääosin palaute on myönteistä.


Maalausvaiheessa moni saattaa tulla juttelemaan, ja ihmiset lähettävät myös viestejä nähtyään valmiit maalaukset. Teokset kiinnostavat sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät käy gallerioissa.


Eri paikoissa palaute on ollut erilaista. Kun taiteilijat maalasivat Käpylässä viime vuonna sähkökaappeihin Kalevalasta tuttuja hahmoja, melkein kaikki kommentoijat kysyivät, oliko Björklund käpyläläinen. Taideurakka liittyi kaupunginosan satavuotisjuhlaan.


Maria Björklundin tekemä taideteos, joka on maalattu sähkökaappiin, Taideteoksessa on Kalevalainen merihirviö Iku-Turso.
Maria Björklund loihti Käpylässä sähkökaappiin kalevalalaisen merihirviön Iku-Turson. Valokuva: Maria Björklund

Björklundin tähänastiset katutaidetyöt ovat olleet sen kokoisia, että hän on pystynyt maalaamaan ne muutamassa päivässä. Suunnittelutyö on kuitenkin saattanut alkaa jo useita kuukausia aikaisemmin. Muun muassa Käpylässä luonnokset hyväksytettiin ensin sähköyhtiöllä.


Björklundin seinämaalaukset ovat usein esittäviä, ja niissä on vaikutteita sarjakuvamaailmasta. Onpa hän tuonut sarjakuviensa hahmoja seinille suoraankin.


”Ensimmäisissä sisätiloihin tekemissäni muraaleissa oli Planeetta Z:n kasveja ja olioita. Nyt olen rikkonut kaavaa, mutta edelleen hahmoni ovat pyöreitä ja animaatiomaisia."


Björklund muistuttaa, että sarjakuvat eivät ole urbaanissa taiteessa uusi juttu. Graffitien tekijät ovat käyttäneet niitä aina siitä syystä, että sarjakuviin liittyy tietty tunnistettavuus.


Taideteokset ovat tuoneet väriä Pasilan betoniseinille


Itä-Pasilaan on viime vuosina muodostunut merkittävä katutaidekeskittymä. Moni on kiitellyt katutaideteosten Pasilaan tuomaa värikkyyttä. Björklund tosin tietää, että aivan kaikkia betonin brutalismin rikkominen ei miellytä.


”Omissa silmissäni Pasila ei ole ollut koskaan harmaa. Kun itse tulin tietoiseksi Pasilasta 1980- ja 1990-luvuilla, Pasilan galleria eli voimiensa päiviä. Siellä on graffattu paljon. Edelleen luvallisten maalausten lisäksi tehdään luvattomia maalauksia.”


Björklundilla ei ole omaa graffititaustaa, mutta muiden tekemät graffitit kiinnostivat jo teini-ikäisenä. Hän käyttikin paljon aikaa siihen, kun valokuvasi muiden tekemiä graffiteja.


Maria Björklundin maalaama taideteos parkkipaikan seinään.
Maria Björklundin kädenjälkeä itäpasilalaisella parkkipaikalla. Valokuva: Maria Björklund

”Katutaide on kiinnostava skene. Se on tosi omaehtoista tekemistä, jossa on vapautta ja ilmaisun anarkistisuutta.”


Björklund pääsi itse maalaamaan Pasilaan, kun hän osallistui viime vuonna Concreate Urban Art -festivaaleille. Yhden auton kokoisen parkkipaikan seinille syntyi iloisen värisiä hahmoja.



Tämänvuotisille Concreate Urban Art 2021 -festivaaleille Björklund ei osallistu taiteilijana, mutta hän haluaa ehdottomasti mennä katsomaan Espoon Keran halleille huhtikuussa auenneen näyttelyn.


Tähän on kiva parkkeerata. Valokuva: Maria Björklund

Visualistin katse huomaa vahinkotaiteenkin


Björklundin mukaan urbaania taidetta on pystytty tekemään myös koronapandemian aikana. Kun viime kesänä elettiin epidemian kannalta parempia aikoja, järjestettiin jonkin verran sisätilanäyttelyitäkin. Kesäaikoina lämpötilat mahdollistavat tietysti myös ulkona maalaamisen.


Koronapandemian vuoksi on tärkeää, että taiteilijat tai katsojat eivät pakkaudu liian lähelle toisiaan. Hengityssuojaimia näkee katutaitelijoidn kasvoilla muulloinkin kuin pandemia-aikoina.


”Jos käytetään spraymaaleja, hengityssuojainta saatetaan pitää kasvoilla ihan maalaamisen vuoksi.”


Björklundin tekemä katumaalaus, jossa on kaksi lintua.
Kesäaikaan voi maalata ulkona. Björklundin katutaidetta Helsingissä vuonna 2019. Valokuva: Maria Björklund.

Kadulla Björklundin huomio kiinnittyy hyvin pienimuotoisiinkin seikkoihin. Veistosten ja maalausten lisäksi katse voi kääntyä esimerkiksi tarroihin, jotka joku on liimannut.


Eikä aina kyse ole tarkoituksellisista tekosistakaan.


”Myös vahinkojen taide kiinnostaa. Betoni on voinut murtua, ja siitä tulee jännittävän näköinen kuvio. Seuraan asioita visualistin katseella. Minulta voi jäädä tapahtumia huomaamatta, kun katson seinän pintaa.”


Teksti: Noora Hellman

Kirjoittaja on FabulaMedian vastaava tuottaja